keskiviikkona 10. syyskuuta 2008

Haukkiksella

Tänään haukkiksella Emman treeneissä, Piitulla siis pääasiassa treenasin, mutta Windylla otin kolmeen otteeseen lähinnä perusasento- ja kontaktiharjoitusta. Joko sillä oli nälkä tai sitten se oli muuten vain todella innoissaan, tarjosi istumista ja sivulle tulemista jo itse ja istuikin jo sivulla ensin erillisetä käskystä ja sitten jo suoraan sivulle-käskyllä! Nämä harjoitukset olivat Windyn osalta paljon kannustavammat kuin eiliset ja nyt jaksaa taas ;)

Piitu sitten. Alkuun otettiin aika pitkä paikallaolo (4 min?). Tarkoitus oli jättää purkki taakse ja käydä välillä piilosta palkkaamassa, mutta kun ei kukaan muukaan käynyt niin en sitten minäkään ;) ja hyvin pysyi. Hieman oli haistellut, mutta terävän näkösesti makasi kun lähdin ja kun tulin takaisin.

Seuraavaksi otettiin minun toiveesta hyppyä ja hyppynoutoa. Ei kummassakaan oikeastaan huomautettavaa, ilmeisesti vain kisoissa kävi oikeasti hieman huono tuuri. Kannattaa kuitenkin jatkossa varmaan varalta aloittaa hyppy niin, että koira on hieman enemmän vasemmalla kuin keskellä. Hyppynouto meni ihan ok. Vinkiksi tuli alkaa ottamaan vinoheittoharjoituksia. Metallikapulalla otin myös pitoharjoituksia ja noutoa ja ei koira siitä varsinaisesti edelleenkään pidä mutta tekee kuitenkin.

Sitten oli liikkeestä maahanmenoa. Ja todettiin että koira ei mene kisoissa maahan juuri sen takia, koska on tottunut että minä kuitenkin vähintäänkin käännän sen pään ja karjaisen kaksoiskäskyn. Muutamalla toistolla tämä alkoi sujumaan hyvin, tarvitsisi vain treenikaverin kertomaan, meneekö koira yhdellä käskyllä maahan vai ei ettei vaatisi minulta sitä pään kääntelyä.

Loppuun alettiin katsomaan kaukokäskyihin seiso-käskyn lisäystä. Keskityin nyt lähinnä istu-seiso-istu vaihtamiseen. Istumasta seisomaan tajusi hyvin, mutta seisomasta istumisessa vaaraksi tuli heti, ettei malta viedä etutassuja tarpeeksi lähelle, vaan hilaa mielummin pyllyä etutassujen luo -> liikkuu eteenpäin. Noh, ensimmäinen kunnollinen harjoitus niin en osaa masentua, toivotaan nyt vain ettei seuraavien kisojen istu-maahan-istu muutu istu-seiso-istumiseksi ;)

tiistaina 9. syyskuuta 2008

Molempien kanssa tänään haukkiksella hirveiden häiriöiden kanssa.

Windy:
Koiraa ei kiinnostanut yhtään eikä mukamas osannut enää edes istua... Ensimmäistä kertaa menetin toivon jo nyt (olikohan kolmas vai neljäs kunnollinen treenikerta.. oon kärsivällinen). Otin hihnan kanssa sivulletuloa ja alkoi hoksaamaan paremmin kun pystyin hihnalla ohjaamaan "huomaamattomammin" kuin kädellä vetämällä. Muutamaa hyppyä otin, neljällä laudalla heittämällä vain makupalan esteen yli ja sanomalla "hop", tajusi kuitenkin hypätä ilman minua. Loppuun tyydyin ottamaan pelkkää kontaktitreeniä kun keskittyminen oli ihan väärissä asioissa. Tämä meni hyvin, toljottaa silmiin niin pitkään kuin tarvitsee että makkaran saa. Piitusta ei tähän harjoitukseen ole, se makkara on paljon kivempi kuin maijan silmät..

Piitu:
Oli hänkin vähän tympääntynyt. Tein ruutua muutamia toistoja, meni suhteellisen suoraan. Pitäisi tätä vain harjoitella sata kertaa enemmän. Seuraamista kuppipalkalla, alkaa oikeasti hoksaamaan! Kontakti pysyy jo pitkiäkin suoria/käännöksiä/pysäytyksiä ja kuppi on ihan älyttömän hauska juttu. Luoksetulon stopin matkan lyhensin puoleen, koska on alkanut valumaan liikaa, ei valunut enää lyhyemmällä matkalla. Hyppyä otin, tämä oli tosi pettymys. Koira ei irronnut ensimmäisellä hyppy-käskyllä, ja hakeutui taas riskaapelin reunaan esteen taakse, tein muutaman toiston ja sitten koiralle tuli joku kohtaus ja hypystä tuli yhtäkkiä ihan kamala! En ymmärrä, tämä on aina ollut Piitun lemppari.. Saatiin kuitenkin yksi tai kaksi ihan kisakelpoista suoritusta.. Noutoa otin, välillä toi paremmin välillä huonommin, en tiedä pitäisikö kapula heittää vähän turhan vasempaan laitaan, jolloinka koira ei sitten hakeutuisi kiertämään niin paljon oikean kautta? voisi koittaa joskus. Metalliakin otin, koiraa oksettaa ja juoksee suunnilleen kapulaa karkuun, muutamia pitoja ja sitten kokonainen nouto joka oli tosi hyvä Piituksi! (vauhditon mutta teknillisesti hyvä). Siinä taisikin sitten olla kaikki mitä tänään otettiin. Paikallaoloa ei vieläkään.

maanantaina 8. syyskuuta 2008

Windy muutti meille taas muutamaksi päiväksi mikä tietää siis treenejä joka päivä vähintään sen kerran ja Windyn kanssa luultavasti useampaankin otteeseen.

Windy:
Istuminen oli hienosti muistissa ja sivulletuloon alettiin keskittymään, ei tarvitse enää niin pahasti vetää kuin viimeksi vaan tulee jo paljon luontevammin hakien oikeaa paikkaa. Lisäksi otin muutamia maahanmenoja ja hyppäytyksiä. Mitään suurta ei tässä vaiheessa voi ottaa, suunnitelmissa nyt tuota perusasentoa alkaa todella hinkkaamaan ja siitä sitten seuraamistakin pikkuhiljaa aloitella. Maahanmenossa tarkoitus häivyttää vartaloapua ja käsimerkkiä pikkuhiljaa pois. Näissä meille onkin varmaan koko viikoksi hommaa. Hyppy-käskyä voisi alkaa vahvistamaan myös enemmän ja edessäistumisen lähelläoloharjoituksia tehdä viikon aikana.

Piitu:
oli innoissaan kun treenasin ensin Windylla. Täynnä virtaa ja tuolla motivaatiolla kun toimisi kokeissa niin ei olisi minkään maailman ongelmia meillä. Otin taas purkkiseuraamista ja alkaa toimimaan! Ehkä seuraavissa kisoissa hoksataan jo että se seuraaminen on se juttu jonka jälkeen saa aina taskusta purkin. Liikkeestä maahanmenoa otin takapalkalla koska sillä Piitu yleensä aina yrittää parhaiten. Ja alkoihan se sinne ensimmäisellä käskyllä menemään. Tähän vain toistoja (ja kisoissa varmistus). Noutoa otin 4 toistoa, kaikki palautukset oikeaan paikkaan, hyvä hyvä. Ruutua oli tarkoitus ottaa, mutta joku amatööriporukka pesäpalloilijoita halusi ängetä juuri sille kentälle pelaamaan missä me oltiin ENSIN treenaamassa niin eipä sitten otettu...

sunnuntaina 7. syyskuuta 2008

Kisakertomusta vol. 3

Huhhuijaa, kaikkea sitä sitten voikin sattua.. Tällainen rivistö tällä kertaa:

Paikallaolo: 10
Seuraaminen: 8
Maahanmeno: 0
Luoksetulo: 9
Seisominen: 10
Noutaminen: 9½
Kauko-ohjaus: 10
Estehyppy: 0
Kokonaisvaikutus: 10


Paikallaolo: Ampparit pyöri ympäri kenttää ja kentälle mennessä piitu säikähti yhtä ja lähti livohkaan. Meni kuitenkin maahan ja jäi suht rauhassa makaamaan, mutta pelkäsin koko ajan että jos ampiainen lentää edes ohi niin koira ei siellä pysy. Pysyi kuitenkin koko ajan eikä ollut kuulemma pahemmin edes haistellut. Hyvä hyvä.

Seuraaminen: Melkein parasta kisamaista Piitulta, pientä haahuilua mutta todellakin hyvin pientä verrattuna normiseuraamiseen kisoissa. Pidin käsiä koko ajan ylempänä kuin normaalisti, olisikohan auttanut?

Maahanmeno: tidii. Päätin kerrankin luottaa koiraan. Yleensä teen aina, AINA, maahan käskyn jälkee niin, että katson perään että menihän koira maahan ja annan lisäkäskyn jos se ei siellä ole niin silloin ainakin aina menee. Jotkut tuomarit ottavat pisteitä turhasta pään kääntelystä mutta eihän Allan sitä tee, mutta jostain syystä en sitten kuitenkaan enää kääntynyt, koska mukamas näin että koira meni maahan. Ja kappas, kääntyessäni näinkin ISTUVAN koiran. Voi että pisti vihaksi, ei koiran vuoksi vaan itseni takia kun en jatkanut päänkääntötapaani. Siitä olisi tullut kasi ja reipas ykköstulos. Tässä vaiheessa en kuitenkaan masentunut vielä kun ajattelin että yhteen 20 pisteen menetykseen on varaa.

Luoksetulo: Vauhdikas, molemmat pätkät. Pysähdys olisi hieman terävämpi saanut olla mutta ei jaksa niuhottaa.

Seisominen: ei huomauttamista sentäs.

Hyppy: Väärässä paikassa meille. pitäisi olla viimeisenä niin kaikki rullaisi (miten niin tapoihin totuttu). Hyppäsi, jäi esteen sivuun istumaan, ja tuli ilman hyppyä takaisin. perkule. Ei oo koskaan treeneissä tätä tehnyt joten aika puun takaa tuli, ei ollut edes niin vauhdikas hyppy kuin yleensä.

Kaukot: Laiskaa laiskaa mutta riittävän nopeat jälleen.

Nouto: Selvästi oli luovutusharjoitukset tehneet jotain tulosta, Ei enää kiertänyt puolta kenttää, tuli vain poikittain sivulle istumaan palauttaessa.

Harmittaa, ei muuta voi sanoa. Ei harmita koiran työskentely, vaikka hieman laiskaa se olikin normipiituksikin. Ampparit pelotti selvästi ja hieman epävarmana oli koko suorituksen. Suurin harmitus on tuo maahanmenon oma moka joka vei siis mahikset ykköseen. Noh, pitäisi nyt tunkea itsensä vain johonkin kisoihin ja koittaa se viimeinen ykkönen saada. Meidän potentiaaliset nollaliikkeet kuitenkin niin hyvillä arvosanoilla että ei voi olla niiden osalta kuin tyytyväinen. Toko on sitten herkkä laji.

torstaina 4. syyskuuta 2008

Tänään kävin ottamassa sellaisen puolen tunnin treenin keskittyen eilisessä kisoissa tulleisiin ongelmiin, eli lähinnä seuraaminen,seuraaminen ja seuraaminen ja sitten lisänä noudon palautus.

Seuraamista otin naksulla ja tiheällä palkkauksella, jonka jälkeen namipurkki takataskuun, n. 10 askeleen seuraaminen ja vapautus napipurkille. Pikkuhiljaa lisäsin käännöksiä ja pidensin jne. pääasia oli että olisi oppinut odottamaan sitä namikuppia aina seuraamisen jälkeen. Homma toimi niin kauan hyvin kunnes jätin makupalan pois kädestä niin koira seurasi hyvin mutta ei mennyt pysähtyessä perusasentoon, toisti tätä kahdesti vai kolmesti ja itse oli turhan pahalla tuulella ja sain pehmeän koiran inhoamaan lopulta koko touhua.. Noh, helpotin ja otin imuttamalla vain muutaman askeen seuraamista ja palkkasin istumisesta, jonka jälkeen toimi ilman nakkiakin. Seuraava ongelma tuli täyskäännöksestä. Ongelma helpotti hieman kun vaihdoin kääntymissuunnan takaisin oikealle (ennen olen tehnyt ns. saksalaisen täyskäännöksen vasemmalle koiran kiertäessä selän takaa) jolloin pystyin koko kääntymisen imuttamaan koiraa kädessä kiinni ettei lähtisi kaartamaan. En sitten tiedä kumman teen kokeessa, en saanut oikeastaan kumpaakaan nyt hyväksi. Lopullisesti kaikki meni pieleen kun otin juoksuosuutta joka on tähän asti olut meidän paras osio seuraamisessa ja koira laahasi metrin perässä, sitten kun aloin vaatimaan oikeaa paikka niin eihän siitä mitään tullut, koira vain juoksi karkuun ja sitten piti ottaa pieni huilibreikki molemmille että minäkin vähän rauhotuin. Sen jälkeen meni kaikki tilanteeseen nähden ihan ok.

Noudossa sitten en pystynyt muuta tekemään kuin ohjaamaan koiran aina makupalalla oikeaan paikkaan istumaan, mutta niin ollaan tähänkin asti tehty ja aina kokeissa kiertää suuret kaaret joten luulen ettei tämäkään harjoitus sen enempää kiertämistä poistanut vaikkei nyt päässytkään kertaakaan kiertämään.

Paikallaolo oli tarkoitus ottaa mutta se sitten lopulta unohtui. Näillä eväillä nyt mennään sunnuntain kokeeseen, en ala kyllä enää suurempia häslinkejä ottamaan. Ei kovin hyvä fiilis mutta luultavasti kisoissa menee kuitenkin paremmin kun nyt treeneissä, ainakin toivon mukaan. Ja jos me seiska sillä meidän kaaosseuraamisellakin saatiin niin eiköhän me se saada nytkin. Ja muissa ei varsinaisesti pitäisi ongelmaa olla. Sunnuntaihin siis, toivokaa kaikki poutaa klo 11.10 ;)

keskiviikkona 3. syyskuuta 2008

Kisakertomusta vol. 2

Eli toiset avo-kisat ohi. Vettä tuli taivaan täydeltä ja ohjaaja oli järkyttävässä paniikissa ja kireä kuin mikä, vois opetella vähän rentoutumaan niin ehkä se koiraki tekis mitä pyydetään.. Mutta ne pisteet ensiksi..

Paikallaolo: 9
Seuraaminen: 7
Maahanmeno: 8
Luoksetulo: 9
Seisominen: 10
Noutaminen: 9
Kauko-ohjaus: 10
Estehyppy: 10
Kokonaisvaikutus: 10

Paikallaolo: Koira meni maahan vesisateesta huolimatta. Pääsin piilon nurkalle kun tajusin että ei saakeli sillä ei oo kyynärpäät maassa. Noh, aattelin että kyllä siitä se vitonen tulee tai vähä enemmän kun ei kuitenkaan istunu. Tuomarin mukaan ei kuitenkaan ollut kyynärät ilmassa kuin ehkä 20 sekuntia paikallaolon alusta ja muuten oli maannut suht nätisti, joten ihan ok asianmukainen arvosana.

Seuraaminen: Jos minulta kysytään niin tämä olisi ollut kutakuinkin nollaliike.. Koiraa ei kiinnostanut yhtään, jouduin lisäkäskynkin jossain välissä karjasemaan ja teki mieli vähän niskastakin ravistella josko olisi vähän skarpannut mutta eipä sitä kehtaa. Siinä jossain metrin säteellä se tuli koko ajan ja näin, perusasentoja ei tehny eikä mitään sellasta, juoksuosuus ja pari täyskäännöstä ainoat hyvät tässä pätkässä. Itse aloin olla jo niin vihainen ja turhautunut tässä vaiheessa että varmasti teki koiran vielä haluttomammaksi tekemään kun aisti minun ärtyneisyyden.

Maahanmeno: Ihan ok, mitä nyt taas kyynärpäät kävi kyllä maassa mutta ei ne siellä tainnut taas kauaa pysyä, mutta enemmän se kyllä makasi kuin istui..

Luoksetulo: Piituksi hyvä, ei niin hyvä kuin mitä treeneissä on ollut mutta hyvä kuitenkin :) ja tässä vaiheessa alkoi koirakin heräämään että tää tokoiluhan voi olla mukavaa ja loput liikkeet alkoikin menemään aika moittettomasti.

Seisominen: Eipä oikeastaan mitään huomauttamista, hidas istuminen jos jotain.

Noutaminen: Jälleen muuten hyvä, mutta palautuksessa kiersi minut jälleen kahdesti, en tiedä mitä tälle tehdä, luultavasti mennään viimeinenkin kisa samalla tyylillä. Vaikea enää alkaa tuollaista korjaamaan.

Kauko-ohjaus: Aika hitaat ja haluttomat vaihdot viime kisoihin verrattuna, mutta syytän täysin kaukokäskyjen suorituspaikkaa: aivan kehänauhojen vieressä jolloinka selän takana ja sivulla muita ihmisiä ja koiria kovana häiriönä. Mutta suoritti kaikki vaihdot yhdellä käskyllä riittävän nopeasti niin riitti kymppiin.

Estehyppy: Tähän oli hyvä päättää, Piitun lemppari.


Turha kai tässä on mitään sanoa, meni miten meni. Osaksi syytän sadetta, osaksi omaa hermostumista joka tarttui koiraan. Pisteet loistavat, en itse olisi noin paljoa antanut, mutta silti ykköstulokseen oikeuttava suoritus tuo olisi ollut muillakin tuomareilla. Katsotaan mitä sunnuntai tuo tullessaan, toivon mukaan sen kolmannen ykköstuloksen. Jos jaksaa reeneihin ennen sitä raahautua niin noudon palautuksia ja seuraamista seuraamista ja seuraamista, muuta yleismaallista ongelmaa meillä ei sitten ole paitsi tuo kisamotivaation puuttuminen.