Lähes täydellistä

Kävin ottamassa viimeistelytreeniä ennen lauantain koitosta. Tällä viikolla enää tarkoitus korkeintaan muutama häiriöpätkä ottaa sekä ohituksia treenailla ja leikkiä mahdollisimman paljon. Juuri kun olin lähdössä norssille päin, alkoi ikuinen riesamme keittiön putken öristä minkä kerkesivät ja koira siitä tapansa mukaan paineistui kovasti ja oli todella hermostunut vielä pihallakin. Ajattelin että turha reissu kyllä tulee, ei tuo koira tuollasena mitään tee, mutta norssille päästyämme koira loisti kilpaa auringon kanssa.

Ensimmäistä kertaa tälle keväälle tosiaan menin norssin hiekkakentälle treenaamaan, kenttä oli vielä varsin märkä, mutta ei kuitenkaan lillunut vettä. Annoin Piitun ensin vapaana juosta kentällä pahimpia höyryjä pois, jonka jälkeen revitin vähän lapasta sen kanssa. Sitten vain pari lenkkipalaa nyrkkiin ja bh-seuraamiskaavio läpi. Koira teki ihan uskomattoman hienon pätkän. Itse vain talsin menemään ja kerrankin pystyin luottamaan että koira mukana tulee. Täyskäännös oli aavistuksen hidas, mutta jäinkin siinä tarkoituksella koiraa loppuun asti oottamaan. Olisikohan tasan kaksi kertaa kontakti tipahtanut, mutta edes juoksuosuudella se ei liikahtanutkaan väärään paikkaan. Näkymättömään henkilöryhmään mennessä meinasi kontakti tippuilla, mutta sinne päästessä ei ollut taas mitään ongelmaa. Kyllä koira sai hirmuiset kehut ja palkat ja leikit! Toki tässä nyt oli pari asiaa, mitkä helpottivat. Tosiaan oli ne lenkkipalat nyrkissä, vaikken niitä koiralle syöttänytkään, mutta ne jo auttaa meillä aika paljon. Toiseksikin kehuin Piitua kovasti eri "pätkien" jälkeen ja sekin antoi koiralle motivaatiota. Kolmas asia oli häiriön puute, kentällä ei ollut kerta kaikkiaan ketään treenin aikana. Mutta jos koira tekee lähellekään tuolla tavalla edes toisen seuraamisen, meillä ei pitäisi olla mitään hätäpäivää. Tosin luulen että oma jännitykseni ja vieras paikka ja namittomuus ja häiriöt yhdessä tekevät sen että yhtä hienoja suorituksia ei tulla näkemään ;)

Seuraamisen palkkausten jälkeen alkoi meidän kompastuskivi. Viikonloppuna harjoitellut liikkeestä maahanmenot olivat iskostuneet koiran päähän turhankin paljon. Liikkeestä istuminen meni sitten maahan. Korjasin heti, ja toisella kerralla varmistin, että menisi istumaan. Näytti kyllä niin arpomiselta, että en tiedä mitä viikossa on tehtävissä. Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo kyllä oli hyviä :D

Harjoittelin takapalkalla noita asentojen vaihtoja. Muutaman kerran teki väärän, mutta maahanmeno meni kyllä joka kerta oikein. Istumisessa meni vuoroin maahan ja vuoroin jäi seisomaan, joka kolmas kerta sitten istui. Arpoo siis. Otin vielä peruuttamalla istumista, siinä meni kaikki muut paitsi ensimmäinen toisto jo hienosti. Hankala tässä vaiheessa alkaa enää korjaamaan. Jos hinkkaan viikon istumista, koira ei varmasti mene maahan kokeessa. Ja jos hinkkaan molempia sekaisin, koira ei välttämättä halua tehdä enää kumpaakaan. :D katsotaan nyt miten tehdään.

Loppuun 6 minuutin luoksetulo. Olisin voinut ottaa pidemmänkin, muttakun ei ollut mitään häiriötä ja koira makaa todella rennosti koko ajan ja emännällä vaikeuksia seistä paikallaan niin pitkään niin mitä sitä turhaan makuuttaa :)

Tosiaan aivan loistavat treenit, oikeastaan tuo jättävien arpominenkaan ei pahemmin haitannut kun koira työskenteli niin loistavalla vireellä koko ajan. Pitää hommata itelle jotain relaksantteja ettei sillä pilaa koiran työskentelyä ;) Mutta vaikka ei viikonloppuna läpi menisi niin kyllä tuo koira osaa!