Haukkiksella

Ekat tämän kevään "ohjatut" okk:n kenttätreenit. Eli siis itseohjautuvassa ryhmässähän me jatkamme harjoituksia, mutta onpahan edes treeniseuraa. Treenattiin kaksi itseohjautuvaa ryhmää yhdessä toisen kentän ollessa jo varattu eikä meitä koirakoita silti ollut kuin 5..

Alkuun otettiin ryhmäpaikallaolo 3,5 minuuttia. Ei olla kunnon häiriöpaikallaoloa (varsinkaan piilossa) treenattu sitten miesmuistiin, talvella taisi olla maksimissaan kaksi koiraa häiriönä. Nyt Piitu tosin oli reunassa ja itse vilkuilin piilosta tosi usein, mutta ihan älyttömän nätisti ja rauhallisesti makasi koko ajan, ei siis mitään ongelmaa! Toivotaan ettei saada tästä vielä ongelmaa aikaiseksi..

Sitten otin hyppynoutoa kun kerrankin oli mahdollisuus. Palautukset tuli hypyn kautta mutta vaati sormien napsautuksen estettä kohti. Neljä toistoa otin joista yksi oli tosi vino ja silloin oli lähellä ettei kiertänyt. Luovutuksia en vaatinut, niitä pitää harjoitella sitten erikseen (ovat nimittäin vinoja edelleen).

Luoksetuloa otin aika lyhyellä matkalla (ehkä 20 m), takapalkalla. Ekalla tule-käskyllä karkasi takapalkalle (!), toisella tuli mutta ennakoi pysäytystä ja vaadin tulemaan loppuun asti josta takapalkka. Kolmannella toistolla tuli jo hyvän läpijuoksun yhtenäisesti. Siitäkin vapautus takapalkalle. Viimeisellä toistolla otin sitten sen pysäytyksen joka olikin loistava. Täytyy nyt harjoitella läpijuoksuja takapalkalla PALJON. Sinne tänne vain jompi kumpi stoppi, seisominen on ollut nyt enemmän ongelma kun jos ei uutta käskyä tule niin ehtii vaihtaa seisomisesta maahan.

Sitten meidän murheenkyyni-lottovoitto tälle päivälle. Nimittäin kaukot. s-m vaihtoja kovasti harjoitellaan ja tekniikka tuntuu olevan välillä väärä ja etäisyyttä ollut tosi vaikea ostaa ja palkkaus ollut hieman ongelmana ilman apuohjaajaa. Mietin sitten millä tavalla saisin koiran varmasti oikealla tavalla maahan ja mikä käden liike siihen auttaisi mikä jatkossa toimisi käsimerkkinä. Kuin ihmeen kaupalla löytyi kerralla toimiva yhdistelmä: nojaan vartalolla hieman eteen ja mahdollisesti astun vasemmalla jalalla askeleen kohti koiraa, samalla työnnä kättä alakautta eteenpäin suorana! Tein toistoja naksulla heittäen aina namin koiralle ja joka ikinen toisto (joita tuli varmaan useampi kymmenen) meni oikealla tekniikalla maahan! Eikä edes tuottanut koirallekaan lopulta ongelmia. Nyt pitää vain pikkuhiljaa lisätä matkaa ja kun matka on kunnossa, jättää jalkatyö pois. Mutta tämä on jo sata kertaa enemmän eteenpäin kuin koko talven aikana.

Ruutua otettiin lähietäisyydeltä. Vieraat merkit ja toinen käynyt rakentamassa ruudun. Kaikilla lähetyksillä meni hienosti ruutuun, tosin itse välillä komensin liian aikaisin pysähtymään. Kaksi toistoa toiselta sivulta (matka ehkä 5-10 m.) ja kaksi toiselta (matka n. 15 m.) toiselle sivulle ja pidemmälle matkalle siirryttäessä ennakoi taas pysäytystä puoleen väliin, mutta meni uudella käskyllä hienosti perille asti ja pysähtyi vasta minun käskystä. Pitäisi vissiin normitreeneissäkin palata vähän lyhyempään lähetysmatkaan aluksi..

Sitten otin Pirittan avustuksella tunnaria. Ihan vain testatakseni nyt onko koiralla vieläkään hajua mitä tehdä. Eipä ollut, eli jatkamme etsintätreenejä ja pikkuhiljaa vaikeuttaen, ei näin kerralla, tyhmä ohjaaja ;) Vein oman hajustetun kapulan keskimmäiseksi ja Piritta vei kaksi muuta reunoille (yhteensä siis vain oma + 2), koira kyllä haisteli ensin vasemmanpuolimmaisen (taisi käyttää suussakin), meni omalle, haisteli, meni viimeiselle haisteli ja toi innolla. Syitä toki epäonnistumiseen voi olla paljon muitakin kuin vain se, ettei koira hoksaa juttua, mutta selvästi ei vielä tarpeeksi hyvin hoksaa. Mutta jatkamme harjoituksia ja siirrymme ainakin häiriökasojen laittamiseen ennen kuin seuraavan kerran mitään kokeilemme.